Poluilla

" Mulla on kolmet villasukat ja niistä kahet on pyykissä. Toisilla astuin koiran pissaan, toisilla kissan oksennukseen. " Ilma on täynnä horsmista leviävää haituvaa ja puut kellastuvat jo. Mökistä ei tullutkaan meille kotia, ensi perjantaina muutamme jälleen. " Harmi, että tytöillä on koira, oisitte muuten päässy tangolla tunturin juurelle. " Ei kiitos. Olen kokenut elämäni pelottavimman polkupyöräkyydin jo, kiitos jäisen tien, alamäen, jarruttoman pyörän ja Alexin. Levi on tähän aikaan vuodesta hiljainen. Lautapeli-iltaamme liittynyt  mökinrakentajasetä oli helppo tunnistaa seinäjokiseksi. "Leviää pohojammaata puhuvat tunnistaa aijjoos." "I've got three pairs of woolen socks here, two of which are waiting to get washed. I stepped into dog piss with one pair and cat puke with the other." The air is full of willowherb-fuzz and the trees are turning yellow. This wooden house didn't become our home after all, we...

Kun tavaransa pakkaa usein, ne vähenevät. Varmasti vähenevät. Ja pakkaamiseen oppii, vaikkei siitä pidä vieläkään. Matkanteko on syytä pitää hitaana. Piispan poika muistutti joidenkin intiaanien sanoneen, että ihmisen sielu liikkuu kanootin vauhtia. Ehkä omani on vielä Jäämeren tyrskyissä. Ajomatka Jyväskylästä Kittilään kesti kaksitoista tuntia ja Uula oli sitä mieltä, että se päivä oli sen elämän kurjin, vaikka sylissä matkustaminen olikin poikkeuksellisesti sallittua. Loppumatkan seurasimme sateenkaaria ja kotipihaan kurvatessa hymy oli herkässä. Vielä tyhjässä talossa kaikuu, eikä helteistä ole enää tietoa. Ensimmäinen sohvasurffarimme saapuu huomenna, vaikka eihän meillä ole sohvaakaan. When you pack often enough the amount of the stuff you have diminishes. It sure does. And you learn how to do it even if you don't like it at all. One should travel slow. The son of the bishop told me not so long ago ...

Suomalainenkin hymyilee, jopa puhuu tuntemattomalle, jos mukana on koiranpentu. Lahteen matkalla ollut setä vaimoineen päivitteli puolessa vuosisadassa muuttunutta kaupunkia. Hän ei ollutkaan eläkkeelle jäätyään hankkinut koiraa. Seuraavaan viikkoon setä ei muuta ajattelisikaan. Hiljaisessa, pimeässä kaupungissa käveleminen pitkästä aikaa yksin pelottaa vähän. Suomessa katutaiteilijoita uskalletaan jäädä katsomaan vain turvallisen etäisyyden päähän. Ettei se vain huomaisi. Samat miehet jaksavat istua samassa paikassa tunnista toiseen ja päivästä toiseen. Aamuisessa Itä-Pasilassa huutavat vain lokit ja raitiovaunut. Täti ei uskalla enää hankkia uutta koiraa. Hän ei kestäisi luopumisen tuskaa toistamiseen. Paidaton joulupukki teititteli nuorempiaan ja puiston penkit olivat täynnä. Kun maanantai-ilta on jo pitkällä ihmiset Suomenlinnan lautalla näyttävät väsyneiltä. Raitiovaunukiskoja hitsataan öisin ja se saa koko Itä-Pasilan välkkymään kuin jo...

Leivonmäen mäntymetsissä olisi ollut hiljaista ilman meitä. Oli lupaus Lappiin muutosta. Ja pillimehua, sillä mummu oli sanonut, että retkelle ei voisi lähteä ilman sitä. The pine forests of Leivonmäki would've been very quiet without us. There was a promise of moving to Lapland. And little boxes of juice, since grandma had said one can't go for a stroll without some. Yllätysvierailin Perhossa, enkä joutunut edes nukkumaan taivasalla. Vanhoja tapoja kunnioittaen huristimme pikkuteille. Pilvet näyttivät vieraille. I did a surprise visit to Perho and didn't even have to sleep under the open sky. We drove on dirt roads, just like we used to. The clouds looked strange. Kaustisella oli kotoisaa. Niin paljon hymyileviä ihmisiä, niin hyvää musiikkia , josta on helppo haltioitua . Ilosaari hurahti työn touhussa. Kaustinen was cozy. There were so many smiles, so much  good , enchanting music . Ilosaarirock passed by while I was working. ...

Lähtö oli hankala niin henkisesti, kuin kuusi kiloa liikaa painavan matkalaukun ja käsimatkatavaroihin unohtuneen veitsenkin vuoksi. Lentokoneessa oli kyyneliä poskilla, mutta paljon tilaa. Junanlaiturilla sanotut hei t olivat helpot, sillä Hiljainen Metsästäjä ei jätä hyvästejä. Leaving was difficult and not just mentally, but also because of the six extra kilos in my suitcase and the knife I forgot in my hand luggage. I had a lot of space in the plane and tears were running down my face. Saying goodbyes as his train arrived was easy, since The Silent Hunter simply does not say goodbyes. Koiranpentuja voisi tuijotella ikuisuuksiin. Yksi niistä on minun pieni Uulani. Uula, joka sai nimensä Olan mukaan. Olan, joka on juuri sellainen, jollainen koiranpentu olisi, jos olisikin ihminen. Olin jo ehtinyt unohtaa, miltä tuulen havina puiden lehdissä kuulostaa. One could just stare at puppies forever. One of them is my little Uula. Uula, who got his name after Ola. Ola...

Jätän hyvästejä. Lupaamme tavata vielä. Takana on niin uskomaton vuosi, ettei sitä osaa edes kuvailla niin, että joku toinen voisi täysin ymmärtää.  "Who would've thought that we'd ride back to this campsite as Arctic Nature Guides,"  totesi eräs englantilainen cowboy. Niin. Kukapa olisi uskonut. Viime päivinä on muisteltu paljon.  I'm saying goodbyes. We promise to meet each other again. Last year has been too amazing to be successfully described to someone who has not experienced it himself. "Who would've thought that we'd ride back to this campsite as Arctic Nature Guides,"  said the English cowboy. Yes. Who would've thought. There has been a lot of reminiscing going on during the last few days.  Muistan teltanpystytysvaikeuteni leirintäalueella. Muistan ensitapaamiseni muiden kanssa, kuinka Stian tuntui räjähtävän innosta, Niklas oli ujo ja Morten kyyninen. Muistan valaat vuonossa ja auringon, joka ei todella laske...