Kansallisia kokeita on tarjottu ratkaisuksi huononeviin oppimistuloksiin. Ne on esitelty uudistuksena, jota nykyajan peruskoulu kipeästi kaipaa. Yli kahdeksansataa kasvatuksen asiantuntijaa allekirjoitti vetoomuksen kansallisten kokeiden käyttöönottoa vastaan. Heidät on kenties helppo leimata muutosvastarintaisiksi, mutta perusteluja kansallisen koejärjestelmän käyttöönottoa varten on paljon. Tietojen ja taitojen opettaminen on yksi koulun keskeisimmistä tehtävistä, mutta ei suinkaan ainoa sellainen. Mikäli kansalliset kokeet otetaan käyttöön ja ne alkavat ohjailla koulutuspoliittista päätöksentekoa, on vaarana, että tiedonsiirtotehtävä korostuu muiden koulun kasvatuksellisten tehtävien kustannuksella. (Ketonen 2026.) Suomessa on harjoitettu tietoon perustuvaa päätöksentekoa koulutuspolitiikan suhteen aina 1950-luvulta saakka. Tiedonkeruu on ollut systemaattista ja perustunut pitkälti laadunvarmistuksen näkökulmaan. (Rautopuro, Ouakrim-Soivio & Välimaa 2024.) Tiedonkeruu ei myöskää...
"Ei voi eksyä, jos ei tiedä missä pitäisi olla," sanoi eräs viisas mies kerran ja oli harvinaisen oikeassa.