Koska minusta tuntuu, että olen herännyt pitkästä talvihorroksesta. Horroksesta, jonka aikana päivät ovat hujahtaneet ohi tajuntani eläessä jotain toista todellisuutta. Todellisuutta, jossa tapahtuu paljon ja joka on täynnä toiveita, suunnitelmia ja elämää.
Koska olen lähdössä matkalle, jonka toivon avaavan minulle uusia puolia sekä tästä maailmasta että omasta itsestäni - kuten edellisetkin matkani ovat tehneet. Olen myös varma, että eteeni on tuleva asioita, joita haluan jakaa muiden, erityisesti minulle tärkeiden ihmisten kanssa.
Vaikka tätä ei kukaan muu tulisikaan lukemaan, toteuttanee se silti tärkeimmän tehtävänsä: auttaa minua ensinnäkin ajattelemaan ja analysoimaan asioita ja sitä paitsi muistamaan ne eri tavalla - paremmin. Olettaen tietenkin, että muistan, jaksan, ehdin ja pystyn tätä päivittämään.
Siksi.
 |
| Minä. |
Ps. Tämän pojan tarina hymyilytti minua eilen enemmän, kuin mikään on moneen päivään hymyilyttänyt.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kerro.