Poluilla

Elämä varsin harvoin on vain yhteen suuntaan vievä tie, joka ei risteä. Usein se on kuin peurojen polkuverkosto kangasmetsässä. Hetken voit kulkea suoraan, kunnes on taas valittava; kääntyäkö vai jatkaa eteenpäin? Vasemmalle vai oikealle? Vai olisiko nyt oikea aika pysähtyä hetkeksi? Elämän polut ovat tuntemattomat, etkä koskaan voi tietää, mitä seuraavan mutkan takana odottaa. Ehkä kohtaat jyrkänteen, ehkä karhun. Ehkä löydät maailman parhaan mustikkapaikan, ehkä eteesi aukeaa maisema, jota kauniimpaa et ole koskaan nähnyt. Voit käyttää apunasi karttaa ja kompassia tai voit kuunnella sydäntäsi. Joskus risteyksessä ei tarvitse edes harkita, joskus valinta tuntuu hirvittävän vaikealta. Hankalissa kohdissa sitä saattaa toivoa, että takana seisoisi joku, joka tuuppaisi oikeaan suuntaan. Joskus rinnalla ehkä onkin toinen kulkija, jonka kanssa risteyksestä käännytään samaan suuntaan, mutta loppujen lopuksi jokaisen on kuitenkin valittava tiensä itse. Minä havahduin huomaamaan, että polk

Source jos heräät auringon lämpöön iholla revi täkki päältäni koska kumpikin on läsnä jos tanssit alasti aamulla herätä minut mukaan koska kumpikin on hullu jos kuljet kengättä sateessa minun käteeni tartu koska kumpikin on valmis ja jos illalla painat pääsi tyynyyn hymyillen kuiskaa se minulle koska kumpikin on rakastunut Source sitkeä päivä ikuisuuden mittainen jäljellä enää väsymys huokaus nainen poikki näytä vähän rakkautta ja suutele sen niskaa päästä päivä pahasta sinä minua mielit ja minä sinua pitenevässä illassa ennen aamua sinä minua mielit ja minä sinua sillä ei ole varaa olla kuten muut eikä tahtoa rääsyiksi kutsuvat pukineitaan eikä se kenkiä käytä kesällä kun pohjat on puhki kuluneet kuitenkin ne katsovat sitä ja kysyvät miten se jaksaa joka päivä kävellä ja silti olla noin onnellinen se tietää sen ja hymyilee koska onni on sillä joka on itsensä löytänyt ja matkalla kadottanut kenkänsä Sourc