Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2016.

Maailmantuskaa

Istuimme ravintolassa ahtamassa vatsalaukkujamme jälleen kerran täyteen ruokaa. Ystäväni kertoi löytäneensä jonkin kiinalaisen nettikaupan ja tilanneensa hurjan määrän tavaraa; huonolaatuisia vaatteita ja muuta krääsää. "Kiinalaislapsille töitä," hän nauroi. Olisin itsekin nauranut, jos en olisi tiennyt sen olevan mitä todennäköisimmin totta. Joku siellä ompelee yhtä ja samaa saumaa, kaksitoista tuntia päivässä ja vuoden jokaisena päivänä, saaden kuukaudessa ehkä saman verran rahaa, kuin meikäläinen siitä paidasta maksaa. Ja hänen on tehtävä sitä ehkä koko elämänsä, vain säilyäkseen hengissä.

Yleensähän olen toki sitä mieltä, että mitä mustempaa huumoria, sitä hauskempaa (enkä siis lainkaan tarkoita tuomita edellä mainitun läpän heittänyttä). Että nyrjähtänyt huumorintaju on hyvästä ja että nauru on tapa käsitellä asioita. Ja onhan se. Mutta se voi olla myös tapa sivuuttaa, kuin huoleton olankohautus tai yksinkertaisesti katseen kääntäminen pois ikävästä.
Vietin perjantaipäi…

Vieroitus

Istun autossani kuljettajan penkillä ja puhelimeni piippailee rykäyksittäin. Mobiilidata oli ollut poissa päältä viikonlopun ja nyt kaikki tuona aikana kertyneet WhatsApp -viestit ja Facebook -ilmoitukset tulevat kerralla - tai siis niitä tulee aina osuessamme kuuluvuusalueelle. Ei tunnu tarpeelliselta ottaa puhelinta käteen ja keskittyä tien sijasta luuriin. Tiedän, ettei siellä ole mitään tärkeää. Kaikki tarpeellinen puhelimen käyttö viikonlopun aikana mahtui kahteen alle puolentoista minuutin puheluun sekä muutamaan tekstiviestiin.

Useimmiten puhelimen merkkiääneen tuntee kuitenkin tarpeen reagoida välittömästi. Tuosta itsestäänselvästä ja muka-elintärkeästä taikakalusta on tullut väline, jolla ihmiset olevinaan kytkevät itsensä todellisuuteen ja toisiinsa. Kaikki tapahtumat on tallennettava ja jaettava. Kaikkien on oltava kärryillä, koko ajan ja kaikesta. Raportoi, seuraa, tykkää, jaa. Reaaliajassa tietysti, eilinen kuva on jo vanha.

Iso osa ystävistäni asuu satojen kilometrien pä…