Aamuja

Lauantaiaamuna naapuritalon valkeatukkainen pappa,
jonka pihalle Uula vahingossa juoksi,
tuli ulos toivottamaan hyvää päivää.
Aurinkoisessa metsässä kuljin
pentu toisella
ja poni toisella puolellani.

Sunnuntaiaamuna lähdimme reilun tunnin yöunien jälkeen
ajamaan kohti Norjaa.
Karrin oli ehdittävä lentokentälle päivän ollessa puolessa.
Löysimme myös Laurin
ja kallista kahvia.

Mennessä kiire oli niin kova,
ettei käsivarren aamu-unisia maisemia
ehtinyt pysähtyä ihailemaan,
kun silmien oli pysyttävä tiessä,
eikä mutkiin saanut jarruttaa.
Tullessa kauniit näyt ehti tallentaa mieleensä,
ehkä kamerallekin.

Maanantaiaamuna kipusimme Kätkälle
tätien ja setien kera.

On Saturday morning
the white-haired grandpa in our neighbor
came out to wish me a good day
after Uula ran on his yard.

I walked in the sunny forest
with my puppy on one side
and my pony on the other.

On Sunday morning we headed towards Norway
after only about one hour of sleep.

Karri had to be at the airport before noon.

We also found Lauri

and some pricey coffee.

We were in such a hurry on our way out,

that there was no time to stop and gaze

at the views floating in the morning mist,

as I had to keep my eyes on the road
and not brake.

On the way back, however,

we had time to take in the beautiful scenery