Opastinsillalla oli kaikki niin kuin ennenkin. Hymyilin.
Herätys ja pakkaaminen vailla päämäärää. Melkein juoksimme junaan, joka vei meidät Tampereelle. Heikki oli laiturilla vastassa, eikä minun tehnyt edes mieli puhua. Olin vain ja hengitin. Hymyilin.
Yllätysvieraita, ikävöityjä ystäviä, eläinnaamareita, hyytelöshotteja, mädätetty ankanmuna ja loputon Maalaispoika. Huolimatta siitä, että Känni-Paananen käännytettiin baarin ovelta, minua ilostutti niin paljon, että olisin voinut itkeä. Hymyilin.
Aikaisin aamulla silmiin paistava aurinko ja liian lyhyet yöunet. Saamattomuus ja sohva. Eilisten juhlien ennen meitä siivotut jäljet. Lisää jälleennäkemisiä ja huonoja youtube-videoita. Maalatut kasvot ja PSY-kikerrykset. Tanssia, tanssia, nopeaa ja hidasta. Aamuyön humalainen runotuokio, joka ei loppunut ehkä ikinä. Lempeys ja taas uni, joka ei meinannut tulla. Hymyilin.
Tarinat, joita en osannut, enkä jaksanut kertoa. Laiska ja lihava hevonen, jolla ratsastaminen käy rankemmastakin urheilusta. Poni, joka ikävöi minua vähemmän kuin minä sitä ja joka oli oppinut, että ei oo pakko, jos ei taho. Paikka, jossa lapsena vietin monet nauruntäyteiset hetket. Ihmiset, jotka eivät kuudessa vuodessa ole vanhentuneet päivääkään. Hymyilin.
Ystävä Seinäjoella. Jalkapalloa, punkia ja satunnainen kohtaaminen, joka sai minut halaamaan lujaa. Setä huomautti, että tukkani on vahingossa mennyt takkuun. Hymyilin.
Yllätysvierailu, joka onnistui yllättämään. Lisää ystäviä ja tuttuja kuulumisia. Hiljainen paikallisbaari, johon on liian pitkä matka kävellä. Myös Perhossa on kaikki niin kuin ennenkin. Yhden uuden sillan olivat rakentaneet. Kaupantäti kyseli kuulumisia. Hymyilin.
Jyväskylä ja tervetulohalaus. Paananen Nuorempi koiranpentuineen. Kissa, jota en enää saa takaisin. Serkkuja ja ukki, joka on aina yhtä hiljainen. Reissuystävä, jota tahtoisin nähdä useammin. Iltalenkki täysikuun valossa ja uudelta tuoksuvat tyhjät talot. Hymyilin.
Oikoreitti Tampereen kautta. Plastinoituja ihmisruumiita ja hämmentävä maapallon pyörimisliike. Lisää iloisia jälleennäkemisiä. Elinluovutuskortteja, saunaa, vinyylilevyjä, twisteriä, pingviineitä ja Leijonakuningas, muttei yhtään pääsiäismunaa. Tärkeitä suoria sanoja ja liian lyhyitä öitä. Hiljainen keikka ja seuraavan päivän väsymys, mutta yhtäkkiä olen Kalliossa. Uusia ja vanhoja tuttavuuksia, toistettuja kysymyksiä sekä sivusta seurattua humalaa. Hymyilin.
Ensimmäinen työpäivä, kamera ja äänimies, sisään lukitut avaimet, metroa pelkäävä koira ja raitiovaunulla väärään suuntaan. Hyvinhän se meni. Hurmaava puutalo ja vuokrasopimuksen allekirjoitus. Hymyilin ja hymyilen vieläkin.
Herätys ja pakkaaminen vailla päämäärää. Melkein juoksimme junaan, joka vei meidät Tampereelle. Heikki oli laiturilla vastassa, eikä minun tehnyt edes mieli puhua. Olin vain ja hengitin. Hymyilin.
Yllätysvieraita, ikävöityjä ystäviä, eläinnaamareita, hyytelöshotteja, mädätetty ankanmuna ja loputon Maalaispoika. Huolimatta siitä, että Känni-Paananen käännytettiin baarin ovelta, minua ilostutti niin paljon, että olisin voinut itkeä. Hymyilin.
Aikaisin aamulla silmiin paistava aurinko ja liian lyhyet yöunet. Saamattomuus ja sohva. Eilisten juhlien ennen meitä siivotut jäljet. Lisää jälleennäkemisiä ja huonoja youtube-videoita. Maalatut kasvot ja PSY-kikerrykset. Tanssia, tanssia, nopeaa ja hidasta. Aamuyön humalainen runotuokio, joka ei loppunut ehkä ikinä. Lempeys ja taas uni, joka ei meinannut tulla. Hymyilin.
Tarinat, joita en osannut, enkä jaksanut kertoa. Laiska ja lihava hevonen, jolla ratsastaminen käy rankemmastakin urheilusta. Poni, joka ikävöi minua vähemmän kuin minä sitä ja joka oli oppinut, että ei oo pakko, jos ei taho. Paikka, jossa lapsena vietin monet nauruntäyteiset hetket. Ihmiset, jotka eivät kuudessa vuodessa ole vanhentuneet päivääkään. Hymyilin.
Ystävä Seinäjoella. Jalkapalloa, punkia ja satunnainen kohtaaminen, joka sai minut halaamaan lujaa. Setä huomautti, että tukkani on vahingossa mennyt takkuun. Hymyilin.
Yllätysvierailu, joka onnistui yllättämään. Lisää ystäviä ja tuttuja kuulumisia. Hiljainen paikallisbaari, johon on liian pitkä matka kävellä. Myös Perhossa on kaikki niin kuin ennenkin. Yhden uuden sillan olivat rakentaneet. Kaupantäti kyseli kuulumisia. Hymyilin.
Jyväskylä ja tervetulohalaus. Paananen Nuorempi koiranpentuineen. Kissa, jota en enää saa takaisin. Serkkuja ja ukki, joka on aina yhtä hiljainen. Reissuystävä, jota tahtoisin nähdä useammin. Iltalenkki täysikuun valossa ja uudelta tuoksuvat tyhjät talot. Hymyilin.
Oikoreitti Tampereen kautta. Plastinoituja ihmisruumiita ja hämmentävä maapallon pyörimisliike. Lisää iloisia jälleennäkemisiä. Elinluovutuskortteja, saunaa, vinyylilevyjä, twisteriä, pingviineitä ja Leijonakuningas, muttei yhtään pääsiäismunaa. Tärkeitä suoria sanoja ja liian lyhyitä öitä. Hiljainen keikka ja seuraavan päivän väsymys, mutta yhtäkkiä olen Kalliossa. Uusia ja vanhoja tuttavuuksia, toistettuja kysymyksiä sekä sivusta seurattua humalaa. Hymyilin.
Ensimmäinen työpäivä, kamera ja äänimies, sisään lukitut avaimet, metroa pelkäävä koira ja raitiovaunulla väärään suuntaan. Hyvinhän se meni. Hurmaava puutalo ja vuokrasopimuksen allekirjoitus. Hymyilin ja hymyilen vieläkin.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kerro.